Vaadimme STOP rekkarallille!
On selvää, että ilmasto kärsii tarpeettomasti rekkarallista aiheutuvista liikenteen päästöistä. Me sähkö- ja elektroniikka-alan tuottajayhteisöissä SER-tuottajayhteisö ry:ssä (SERTY), ERP Finland ry:ssä ja SELT ry:ssä pidämme parempana sitä, että jääkaapit käsiteltäisiin lähellä keräyspisteitä sijaitsevissa käsittelylaitoksissa.
Miksi kannattaa kierrättää lähellä?
Syitä on monia. Päällimmäisenä se, että lähilaitosten käyttö vähentäisi liikenteen aiheuttamaa ilmastokuormaa ja kierrätyksen kokonaispäästöjä. Lisääntynyt alan kilpailu kehittäisi myös kotimaista kiertotalousteollisuutta ja vähentäisi kierrätykseen kohdistuvia hintapaineita.
Ympäristö kiittää
Nykyaikaisten, lähellä keräyspisteitä sijaitsevien käsittelylaitosten käyttö on nykytilannetta ympäristöystävällisempää.
Tällä hetkellä kotitalouksien kylmälaitteita voi käsitellä vain kahdessa suljetun kierron murskaamossa Suomessa, mikä maksimoi sähkö- ja elektroniikkaromun kuljetusten päästöt.
Pitkien kuljetusmatkojen sijaan kylmälaitteet tulee käsitellä laitoksissa, jotka sijaitsevat lähellä keräyspisteitä. Se vähentää jopa 44 prosenttia käsittelyn vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen, otsonikerroksen ohenemiseen ja happamoitumiseen.
Vähenevistä kuljetusmääristä on myös muita hyötyjä: meluhaitat vähenevät, teiden kulumiselta vältytään ja liikenneturvallisuus paranee. Merivedet säästyvät renkaiden kulumisesta aiheutuvasta mikromuovien huuhtoumalta.
Suljettujen murskaamojen energiankulutus on myös lähikäsittelylaitosten energiankulutusta suurempaa. Kierrätys lähellä siis kannattaa!
Suomen talous kiittää
Lähilaitosten käyttö on taloudellisesti perusteltua.
Kun käytetyt jääkaappimme käsitellään lähellä romun syntypistettä, kuljetusmatkat lyhenevät, mikä laskee kuljetuskustannuksia.
Useamman lähikäsittelylaitoksen käyttäminen kylmälaitteiden kierrätykseen edistää ja kehittää koko suomalaista kiertotalousalaa. Alueellisesti sillä voi myös olla työllistäviä vaikutuksia. Lisääntynyt laitosten välinen kilpailu kehittää lisäksi toimialan toimintatapoja ja vähentää käsittelyyn kohdistuvia hintapaineita.
Oman lukunsa muodostavat vientiin päätyneet kylmälaitteet. Jokainen Suomen rajojen ulkopuolella käsitelty laite vähentää Suomessa kiertoon tulevia raaka-aineita ja pakottaa kotimaisen teollisuuden hyödyntämään neitseellisiä raaka-aineita. Jääkaappien kierrätys kotimaassa vähentäisi siten myös riippuvuutta globaaleista raaka-ainetuottajista. Kierrätys on raaka-ainenäkökulmasta kannattavaa, sillä kaikki kierrätyksessä talteen otettu raaka- ainejae menee heti kaupaksi.
Kylmälaitteiden viennistä syntyy myös kustannuksia. Vientiteollisuuden kärsiessä jatkuvasta kontti- ja traileripulasta romun ei-välttämätön vienti ulkomaille on vastuutonta. Siksi viennistä pitää luopua kokonaan.
Kehittää Suomen kiertotaloutta
Jääkaappien käsittely lähilaitoksissa tukee kotimaisen kiertotalouden kasvua ja kehittyistä.
Kun jääkaapit käsitellään Suomessa, suomalaisissa laitoksissa, se edistää kotimaisen kiertotalousteollisuuden kehittymistä.
Ulkomaille viedyistä kylmälaitteista talteen otetut materiaalit hyödyttävät kiertotaloutta käsittelymaassa. Tällä hetkellä yli puolet kierrätykseen kerätyistä jääkaapeista viedään Ruotsiin käsiteltäväksi. Tuhansia tonneja metallia, pääasiassa rautaa mutta myös vähäisemmissä määrin alumiinia ja kuparia, päätyy näin ruotsalaisen teollisuuden hyödynnettäväksi.
Maamme hallituksella on tavoitteena nostaa kiertotalous talouden uudeksi perustaksi vuoteen 2035 mennessä. Tässä valossa on erityisen tärkeää, että kotimaista kiertotalousalaa tuetaan kaikilla tavoilla, esimerkiksi juuri käsittelemällä jääkaapit lähilaitoksissa Suomessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Miten käytöstä poistuvat kotitalouskylmälaitteet käsitellään Suomessa?
Jääkaappeja ja muita kylmälaitteita kierrätetään Suomessa kahdessa suljetun kierron käsittelylaitoksessa. Nykyisen laintulkinnan mukaan, jossa ei huomioida kierrätyksen kokonaispäästöjä, kylmälaitteiden vienti ulkomaille kierrätettäväksi on tehty kannattavaksi. Yli puolet laitteista päätyykin Ruotsiin kierrätettäväksi.
Kylmälaitteet murskataan käsittelylaitoksessa ja talteen otetaan kaikki materiaali. Ennen murskaamista kylmälaitteiden jäähdytysjärjestelmän sisältämä kylmäaine ja kompressoriöljy poistetaan sekä kompressori irrotetaan. Murskauksen jälkeen materiaalit erotellaan omiksi jakeiksi magneetti- ja pyörre-erottimen sekä erilaisten seulojen avulla. Syntyvät jakeet toimitetaan edelleen teollisuuden raaka-aineiksi.
Mistä määrästä laitteita puhutaan vuosittain?
Kylmälaitteita kerätään Suomessa kierrätykseen 15 000 tonnia vuodessa.
Laitteista saadaan 10 000 tonnia metallia kiertoon, eli 280 täysperävaunurekallista pääasiassa rautaa, mutta myös alumiinia (3 % laitteen painosta) ja kuparia (2 % laitteen painosta) ja muita metalleja. Vain kaksi prosenttia laitteiden painosta on materiaalia, jota ei voi polttaa tai kierrättää.
Koska huomattava osa laitteista päätyy vientiin, suomalaisten kierrättämien kylmälaitteiden materiaalit hyödyttävät vientimaan kiertotaloutta.
Miksi tuottajayhteisöt ajavat muutosta kylmälaitteiden kierrätykseen?
Tuottajayhteisöjen mukaan viranomaiset tulkitsevat lainsäädäntöä perusteettoman tiukasti – nykyään vallitseva viranomaisen tekemä laintulkinta on paitsi kansallisen, myös EU-lainsäädännön vastainen ja lisäksi epätarkoituksenmukainen.
Malli, jossa kotitalouden kylmälaitteita voi käsitellä vain kahdessa suljetun kierron laitoksessa Suomessa, maksimoi SE-romun kuljetusten päästöt ja kustannukset. Lisäksi suljettujen laitosten energiankulutus on jo itsessään avokäsittelylaitosten energiankulutusta suurempaa. Luonnolle suurempi rasite syntyy pitkistä kuljetusmatkoista. Kylmälaitteet tulisikin käsitellä laitoksissa, jotka sijaitsevat lähellä keräyspisteitä. Kylmälaitteita ei voi tiivistää metallipaalaimella, jolloin romu vaatii ison tilan kuljetuksessa. Suomen teillä kuljetetaan huomattavat määrät ilmaa ilmaston kustannuksella.
Oman lukunsa muodostavat vientiin päätyvät kylmälaitteet. Tieliikenteen päästöjen lisäksi viennistä syntyy laivaliikenteen päästöjä. Vientiteollisuuden kärsiessä jatkuvasta kontti- ja traileripulasta romun ei-välttämätön vienti ulkomaille on vastuutonta. Siksi viennistä tulisi kyetä luopumaan kokonaan. Suomessa, suomalaisissa laitoksissa käsitellyt laitteet edistäisivät myös kotimaisen kiertotalousteollisuuden kehittymistä.
Minkälaisia päästöjä kylmälaitteiden hävittämisestä syntyy?
Pentaanilaitteiden kierrätyksen ympäristövaikutus on käytännössä olematon. Suurin ympäristökuorma tuleekin kuljetuksista syntyvästä rekkarallista. Jos puolet kylmälaitteista käsiteltäisiin lähilaitoksissa, CO2-päästöt laskisivat VTT:n tekemän selvityksen mukaan 126 t eli 25 prosenttia. Jos 80 prosenttia laitteista käsiteltäisiin avolaitoksissa, CO2-päästöt laskisivat 202 t. Suljetun laitoksen prosessin energiankulutus on lisäksi avomurskaamoa suurempaa (suljettu 194 kWh/t / avoin 139 kWh/t), joten tässäkin suhteessa päästöt vähenisivät, jos laitteita käsiteltäisiin avomurskaamossa.
Laitteita laivataan myös Ruotsiin käsiteltäväksi. Romun laivauksesta Ruotsiin ja Ruotsissa tapahtuvasta kuljetuksesta (likimain yhtä paljon kuin Suomessa) aiheutuvia päästöjä ei ole huomioitu yllä olevissa päästöarvioissa.
Miksi kylmälaitteita viedään Ruotsiin?
Kun jätteitä käsitellään vain kahdessa laitoksessa kotimaassa, jätteen vienti tulee kustannusmielessä houkuttelevaksi. Tuottajayhteisöt pyrkivät kustannustehokkuuteen, koska kustannukset maksaa aina loppukädessä kuluttaja.
Miksi kylmälaitteita ei tulisi viedä hävitettäväksi Suomen rajojen ulkopuolelle?
Mitä pidemmälle romua viedään, kuljetetaan enemmän, sitä suuremmiksi ilmaston kannalta haitalliset päästöt kasvavat.
Kylmälaiteromun vienti on ongelmallista myös kiertotalouden kannalta. Ulkomaille viedyistä kylmälaitteista talteen otetut materiaalit hyödyttävät kiertotaloutta käsittelymaassa. Tämä ei ole hallituksen kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteiden mukaista; ohjelmassa kiertotalous nostetaan talouden uudeksi perustaksi vuoteen 2035 mennessä. Jos pentaanikylmälaitteet käsiteltäisiin Suomessa, se tukisi kotimaisen kiertotalouden kehittymistä. Alueellisesti tällä voi olla myös työllisyyteen myönteinen vaikutus.
Kaikki Suomessa kierrätyksen yhteydessä kerätty metalli menee heti kiertoon. Kierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja riippuvuutta niiden tuottajista. Kierrättämällä raaka-aineiden tuotannosta ja kuljetuksesta syntyvä energiankulutus vähenee.
Millä tavalla lähellä sijaitsevien käsittelylaitosten käyttö vaikuttaisi kierrätyksen kustannuksiin?
Lähilaitosten käyttö vähentäisi huomattavasti liikenteen päästöjä. Kuljetusmatkojen lyhentyessä myös kuljetuskustannukset laskisivat.
Jos kylmälaitteita käsiteltäisiin useammassa laitoksessa Suomessa, se edistäisi ja kehittäisi koko kiertotalousalaa. Lisääntynyt laitosten välinen kilpailu kehittäisi toimialaa ja sen toimintatapoja ja vähentäisi käsittelyyn kohdistuvia hintapaineita.
Siksi laitteita ei pidä myöskään viedä ulkomaille käsiteltäväksi. Kotimaassa käsitellyistä laitteista talteen saadut raaka-aineet jäisivät kotimaisen teollisuuden hyödynnettäväksi. Materiaalien kierrätys on kannattavaa, koska kaikki talteen otettu jae menee heti kaupaksi.
Kierrätyksen kustannusten lasku vähentäisi hintojen korotuspaineita.
Mitä on pentaani?
Pentaani on suoraketjuinen hiilivety, jota on käytetty jo pitkään uusimmissa kylmälaitteissa kylmäaineena. Myös laitteiden lämpöeristeissä käytetään pentaanilla vaahdotettua polyuretaania.
Murskauksen yhteydessä eristevaahdon kuplista vapautuu olemattoman vähän pentaania ilmaan, jossa se muuttuu nopeasti vedeksi ja hiilidioksidiksi.
Yksi kylmälaite sisältää noin 0,950 kiloa pentaania, josta eristeessä 0,900 kiloa ja kylmäaineena jäähdytysjärjestelmässä 0,050 kiloa. Uusia kylmälaitteita ostetaan vuodessa 350 000 kappaletta. Mikäli kaikki näiden laitteiden sisältämä eristeessä ja jäähdytysjärjestelmässä oleva pentaanikaasu vapautuisi yhden vuoden aikana, vapautunut pentaanikaasu vastaisi noin 50 prosenttia siitä pentaanikaasumäärästä, minkä yhden styroksia valmistavan laitoksen ympäristölupa mahdollistaa ilman minkäänlaista talteenottovelvoitetta (tämä siis teoreettinen esimerkki). Kuitenkin kylmälaitteiden avomurskauksen yhteydessä pentaania vapautuu vain alle 0,2% tästä teoreettisesta määrästä.
Pentaanin GWP-arvo (Global Warming Potential), joka kertoo sen kasvihuonehaitallisuudesta, on 5. Otsonikerroksen kannalta haitallisuutta mittaava ODP-arvo (Ozone Deployment Potential) on pentaanilla 0. Pentaania ei voida pitää ilmaston lämpenemisen kannalta erityisen haitallisena aineena.
Miksi tuottajayhteisöt ovat aktiivisia tässä asiassa? Miten ne hyötyvät muutoksesta?
Sähkö- ja elektroniikka-alan maahantuojilla ja valmistajilla on Jätelain ja SER-asetuksen mukaan velvollisuus järjestää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys, kun laitteet poistetaan käytöstä. Tuottajayhteisöt, joiden jäseneksi kaikki sähkö- ja elektroniikkalaitteiden maahantuojat ja valmistajien täytyy liittyä, huolehtivat jäsentensä puolesta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyksestä ja kierrätyksestä.
Itse tuottajayhteisöt eivät hyödy tästä, vaan ne pyrkivät mahdollisimman ympäristöystävälliseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan, jottein uusien, energiatehokkaiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden myyntihinnat nousisi kohtuuttomiksi tuottajavastuuvelvoitteiden täyttämisestä johtuen. Viime kädessä kierrätyksen kustannukset näkyvät kuluttajahinnoissa.
Mitä tuottajayhteisöt ovat?
Sähkö- ja elektroniikka-alan maahantuojilla ja valmistajilla on Jätelain ja SER-asetuksen mukaan velvollisuus järjestää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätys, kun laitteet poistetaan käytöstä. Tuottajayhteisöt, joiden jäseneksi kaikki sähkö- ja elektroniikkalaitteiden maahantuojat ja valmistajat voivat liittyä, huolehtivat jäsentensä puolesta sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräyksestä ja kierrätyksestä.
Tämän sivuston taustalla ovat Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisö SER-tuottajayhteisö ry SERTY, European Recycling Platform ERP Finland sekä SELT ry.
